Hampaaseen kehittyy reikä, jos hampaiden pinnoille kiinnittyneen plakin bakteerit pääsevät tuottamaan sokerista happoja, jotka liuottavat mineraaleja hampaan pinnalta. Kun happohyökkäyksiä kertyy monta ja hampaita ei puhdista plakista, hampaan pinta pehmenee ja hampaaseen alkaa kehittyä reikä. Reikä kehittyy niin, että ensin kiille vaurioituu ja siihen tulee reikä. Sitten reikä etenee kiilteen alapuolella olevaan hammasluuhun ja lopulta hampaan hermoon, jos reikää ei paikata ajoissa.

Mikä reikiä aiheuttaa?

Toisille tulee reikiä hampaisiin herkemmin kuin toisille, mutta prosessi on sinänsä aina sama. Plakissa oleva kariesbakteeri saa sokeria ravinnokseen ja suuhun syntyy happohyökkäys, joka vaurioittaa hammasta. Hampaat eivät reikiinny, jos niitä hoitaa hyvin, mutta hampaiden omahoito ei ole aina helppoa.

Mikä on alkava reikä?

Alkava reikä tarkoittaa, että hampaan kiilteessä on vaurio, eli reikä, on pehmentynyt, mutta reikä ei ole edennyt hammasluuhun, vaan se on vain kiilteen sisällä. Jos hampaitaan puhdistaa hyvin, vähentää paljon sokeria sisältäviä ruokia ja juomia, käyttää fluori- ja ksylitolituotteita hammaslääkärin ohjeiden mukaan, pehmennyt kiille voi hieman kovettua ja alkavan reiän kehitys pysähtyä. Alkavia reikiä pitää kuitenkin käydä näyttämässä hammaslääkärille säännöllisesti.

Kenen hampaisiin tulee herkästi reikiä?

Joidenkin ihmisten hampaisiin kertyy helposti kariesta ja hammaskiveä. Karieksen kertymiseen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus. Myös raskaus, diabetes, tietyt lääkitykset ja jotkut yleissairaudet vähentävät syljen eritystä tai muuttavat syljen koostumusta ja edesauttavat reikien syntymistä. Kariestä pääsee kertymään tavallista herkemmin myös, jos hampaitaan ei puhdista hyvin tai suussa on välejä ja koloja, johon ruokaa jää helposti.

Hammaslääkäri kertoo, kuinka usein tarkastuksessa pitäisi käydä ja neuvoo hyvät puhdistusrutiinit. Reikiintymisherkkyyttä voi päätellä myös omasta historiastaan. Jos hammaslääkäri on löytänyt tarkastuksissa aina useampia reikiä, suu on selvästi kariesaktiivinen, hampaita kannattaa puhdistaa aiempaa paremmin ja tarkastuksissa käydä aiempaa useammin. Syiden hoito on aina tehokkaampaa kuin pelkkien seurausten.

Hampaiden reikiintymisen aiheuttamat oireet

Hampaiden reikiintymisen aiheuttamat oireet ovat yksilöllisiä. Isokaan hampaan reikä ei välttämättä oireile mitenkään tai särkyä voi tulla vasta, kun reikä on edennyt jo hampaan hermoihin asti.

Hampaiden reikien hoito

Yleensä reikä paikataan. Paikkauksessa hammaslääkäri poistaa pehmenneen osan hampaasta ja täyttää reiän paikkamateriaalilla. Jos reikä on edennyt hampaan hermoon asti, hammas täytyy juurihoitaa. Reikä voi olla myös niin hankalassa paikassa tai niin iso, että hammas täytyy poistaa, koska sitä ei pystytä enää paikkaamaan.

Miten hampaiden reikiintymistä voi estää?

Paras keino estää hampaiden reikiintymistä on puhdistaa hampaita hyvin, syödä ruoka-aikoina, välttää napostelua ja käydä säännöllisesti hammaslääkärissä. Hampaat pitää pestä sähköhammasharjalla fluorihammastahnalla aamulla ja illalla. Hampaat tarvitsevat fluoria, joten erilaisten aloetahnojen tai muiden luomutahnojen käyttö ei välttämättä riitä. Lisäksi pitää puhdistaa hammasvälit. Kannattaa syödä enintään viisi kertaa päivässä ja juoda janojuomana tavallista vettä tai maustamatonta kivennäisvettä. Hammaslääkäri neuvoo sopivan tarkastusvälin. Yhdelle ihmiselle se voi olla puoli vuotta ja toiselle kaksi vuotta. Tavallisin tarkastusväli on vuosi.

Suojele lapsen suuta kariesbakteerilta

Pienten lasten vanhempien on syytä muistaa, että kariesbakteeri on tarttuva bakteeri. Mitä pidempään lapsen hampaat ja suun hyvä bakteerikanta saavat kehittyä ilman kariesbakteeritartuntaa, sitä parempi on lapsen suun terveys. Alle 2-vuotiaana tapahtuva tartunta lisää lapsen hampaiden reikiintymistä. Jos kariesbakteeri pääsee lapsen suuhun jo, kun maitohampaat ovat puhkeamassa, sen on helppo pesiytyä lapsen suuhun. Jos kariesbakteeri pääsee lapsen suuhun vasta 4–5-vuotiaana, suun oma bakteerikanta on jo aika vahva, eikä kariesbakteeri saa yhtä helposti tuhoa aikaan. Tästä syystä lapsen tuttia tai lusikkaa ei saa laittaa omaan suuhun, eikä lasta kannata pussata suulle.

Asiantuntijana vastaava hammaslääkäri Johanna Rouhiainen.